Vaaliteemat

Korjataan asuntomarkkinat sääntelyä purkamalla

Asuntomarkkinat eivät Helsingin alueella toimi: raskas sääntely ja byrokratia, kuntien keskinäinen nahistelu, erilaiset asumisen tukimuodot ja eturyhmien hyväksi räätälöidyt pelisäännöt ovat johtaneet asuntojen hintojen kallistumiseen. Jopa siinä määrin, että ilmiöstä on tullut uhka Helsingin taloudelle: varsinkin matalapalkka-aloille on yhä vaikeampi saada ihmisiä töihin, kun näillä ei ole varaa asua Helsingissä. Voidaan sanoa, että nykytilanne koskettaa kipeimmin juuri köyhimpiä ja heikoimpia kuntalaisia. Tutustu 12-kohtaiseen työkalupakkiin asuntomarkkinoiden korjaamiseksi.

Minimoidaan päästöt ydinkaukolämmöllä

Helsinki on sitoutunut vähentämään päästöjään 20% vuoteen 2020 mennessä. 2050 mennessä päästöjen tulisi olla enintään 20% vuoden 1990 tasosta, mikäli Helsinki haluaa kantaa kortensa kekoon ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Ainoa teknisesti kypsä tapa päästä 80% päästövähennyksiin on ydinkaukolämpö. Lämmitys tuottaa yli puolet – ja kulutussähkön noin 20% – Helsingin kaikista kasvihuonepäästöistä. Ydinkaukolämmöllä, ja samalla ostettavalla sähköllä, päästöjä voitaisiin vähentää jopa 75%. Helsingin energian kehitysohjelman perustana toimiva biopolttoaineiden voimakas lisäys alentaisi päästöjä alle 40% ja tämäkin vähennys voidaan hyvin perustein kyseenalaistaa. Näin ollen Helsingin tuleekin viivytyksettä käynnistää perinpohjaiset selvitystyöt ydinkaukolämmön rakentamisesta Loviisasta. Fortumin Loviisan vanhempi reaktori täyttää 50 vuotta 2027 ja hakuprosessi reaktorin uusimiseksi aloitetaan jo paljon tätä ennen. Näin ollen myös neuvotteluyhteys Fortumiin olisi saatava pikimiten aikaan.

Markkinataloutta ja humaania sosiaalipolitiikkaa

Väestön ikääntyessä ja talouden ollessa taantumassa tulee Helsingin miettiä tarkemmin keinoja rahoittaa hyvinvointivaltion palvelut. Vain tällä tavalla voimme taata myös vähempiosaisille kuntalaisille ihmisarvoisen elämän niin lapsuudessa kuin vanhuksenakin. Markkinatalouden elementtejä tulee lisätä kunnan palveluihin ja niiden kohdentamiseen. Näitä keinoja ovat esim. palvelusetelijärjestelmä ja markkinaehtoiset ratkaisut niukkojen resurssien jakamisessa. Näin voimme rahoittaa palvelut, joilla pystymme toteuttamaan humaania sosiaalipolitiikkaa. Näitä palveluita tulisi kehittää mm. korostamalla ennaltaehkäisyä ja matalan kynnyksen palveluita sekä muokkaamalla palveluita entistä yksilöllisemmiksi ja asiakaslähtöisemmiksi.

Lähidemokratiaa Metropoli-Helsinkiin

Pääkaupunkiseudun kuntien tulee yhdistyä yhdeksi suureksi Metropoli-Helsingiksi. Tämä ei kuitenkaan saa tapahtua demokratian kustannuksella – päätöksenteon ei tule karata nykyistäkin kauemmaksi kansalaisesta. Metropolin synty voidaan nähdä tilaisuutena lähidemokratian synnyttämiseen. Kannatan mallia, jossa 1,1 miljoonan asukkaan Helsinki jaetaan 75 osaan. Kullekin näistä valitaan oma kaupunginosavaltuusto ja kustakin näistä valitaan yksi edustaja 100 jäsenen metropoliparlamenttiin. Loput 25 paikkaa metropoliparlamenttiin jaettaisiin tasauspaikkamenetelmällä. Malliin voidaan haluttaessa helposti yhdistää myös pormestarimalli.