Kuntavaalit 2008

Tälle sivulle olen kerännyt vuoden 2008 kunnallisvaalisivujen materiaalin.

 

 

Kiitokset kaikille minua äänestäneille! 183 ääntä on kelpo tulos. Vahvimpia alueitani olivat Koskela, Viikki A sekä Kallion seutu.

”Öljyhuippu ja ilmastonmuutosvelvoitteet tulevat nostamaan energian hintaa tuntuvasti. Energiatehokkuus turvaa palvelut, jotka mahdollistavat helsinkiläisten hyvinvoinnin. Raidejoukkoliikenteen kasvattaminen sekä kevyen liikenteen suosiminen ovat välttämättömiä. Metropolin kaavoituksessa tulee suosia tiivistä ja korkeata. Suvaitseva ja eläväinen Helsinki hedelmöittää ajatuksia ja ideoita, jotka luovat ekologisesti kestävää vaurautta.”

 

Sisältö

  • Vaaliteemat:
  1. Haasteena energia
  2. Joukkoliikenne ja kaavoitus
  3. Asuminen metropolissa
  4. Muut vaaliteemat
  • Vaalilupaukseni
  • Vaalirahoitus ja budjetti
  • Vaalikoneet
  • Kampanjamateriaalia
  • Kampanjasoundtrack

Haasteena energia

Kaksi voimistuvaa trendiä uhkaa lähitulevaisuudessa nostaa energian hinnan aivan uusiin lukemiin. Ilmastonmuutos on – toivottavasti ja oletettavasti – pian saamassa maailman päättäjät heräämään koviin toimiin. Tämä tarkoittaa sitä, että Kioton jälkeinen ilmastosopimus pitänee sisällään maailmanlaajuisen päästökiintiön, jolla eri toimijat käyvät kauppaa. Näin päästöjen hinnat nousevat, mikä näkyy ennen kaikkea energiantuotannon – suurimman päästölähteen – hinnoissa.

Toinen ajankohtainen trendi on tuleva öljyhuippu. Tämä tarkoittaa sitä hetkeä, jona öljyntuotanto maailmassa kääntyy pysyvään laskuun. Alan johtavat asiantuntijat arvioivat, että tämä hetki koittaa mitä suurimmalla todennäköisyydellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Öljyn huvetessa muiden energiamuotojen hinnat alkavat myös nousta, koska niillä aletaan korvata öljyä mm. autoilussa.

Lue lisää: Öljyhuippu

Helsinki on siis muun maailman lailla suuren energiahaasteen edessä. On vaikea nähdä, että nykyistä elintasoa ja yhteiskunnan turvaverkkoa kyetään pitämään yllä nykyisellä energiankäytöllä. Kivihiilivoimaloista on luovuttava, koska niiden aiheuttamat päästöt tulevat maksamaan kaupungille ja sen asukkaille huikeita summia kunhan ilmastonmuutos-sopimus saadaan aikaan. Samaten yksityisautoilua – ja pyörillä kulkevaa joukkoliikennettä – pitää vähentää tuntuvasti korvaten nämä laajalla, kattavalla ja toimivalla raidejoukkoliikenne-verkolla.

Helsingin vihreät ovat ottaneet tavoitteekseen vähentää Helsingin kasvihuonepäästöt puoleen vuoteen 2030 mennessä. Tähän päästäksemme pitää toimia nopeasti, jotta lämmityksestä (50% päästöistä), sähkön käytöstä (27%) ja liikenteestä (21%) aiheutuvat päästöt saadaan kuriin. Tässä oma ehdotukseni kustakin:

Lämmitys

Kaukolämpö-ongelman ehkäpä tehokkain ratkaisu on samalla kiusallisin: mahdollisesti Loviisaan tulevaisuudessa kaukolämpöä tuottamaan rakennettava ydinvoimala (tai jo olemassa olevien voimaloiden muuttaminen kaukolämpövoimaloiksi). Tällä kaukolämmöllä voitaisiin tuottaa koko pääkaupunkiseudun lämmitys ja ajaa alas Helsingin hiilivoimalaitokset, jotka ovat vastuussa 10% maamme hiilidioksidipäästöistä. Ydinvoima on hyvin ongelmallinen energianlähde, mutta mielestäni tässä tapauksessa sen hyödyt olisivat niin suuret (ja ennen kaikkea tarvittavan kokoluokan ekologisesti kestävät vaihtoehdot niin vähissä), että sen hinnasta ja teknisistä seikoista kaukolämmön tuotannossa pitää tehdä kattava selvitys.

Joka tapauksessa ydinvoimalla tuotettu kaukolämpö olisi vain väliaikainen ratkaisu kunnes keksitään tapa tuottaa suuret määrät sähköä tai lämpöä uusiutuvilla energiamuodoilla. Sen varaan ei siis missään vaiheessa voida tuudittautua, vaan kaikin keinoin vähentää lämmityksen tarvetta. Jokaiselle kaupunkimme taloyhtiölle tulee tehdä energiansäästösuunnitelma, jossa lämmityksellä on suuri rooli. Kaupungin pitää myös tukea tehokkaita energiansäästötoimia rahallisesti. Uuden asuntotuotannon energiakriteerien tulee olla tiukat. Mikäli kaukolämpöä ei saada ydinvoimalla, pitää Hanasaaren tai Salmisaaren voimala modifioida polttamaan bioenergiaa ja/tai energiajätettä toisen joutaessa suljetuksi. Osa kaukolämmöstä voidaan myös korvata tuulivoimalla, jota Helsingin Energia toivottavasti lähitulevaisuudessa alkaa rakentaa merelle.

Lue lisää: Lämmitys Helsingissä – edessä vaikeita ratkaisuja

Lue lisää: Ydinvoima 1/2: Uhkatekijät ja potentiaali

Lue lisää: Ydinvoima 2/2: Loviisasta kaukolämpöä Helsinkiin?

Sähkö

Sähkönkulutus on huomattavasti lämmitystä helpommin ratkaistavissa oleva ongelma. Siinä avainasemassa ovat – kuten lämmityksessäkin – energiansäästö sekä tuotantotavat. Näihin on sähkön osalta helpompi saada merkittäviä edistysaskelia ja toisaalta itse ongelma on pienempi, koska sähkö tuottaa vain puolet lämmityksen päästöistä. Energiansäästöä tulee edistää kaikin tavoin ja kaupungin tulisi tässäkin subventoida erilaisia energiansäästöinvestointeja, jotka tässä tapauksessa painottuvat ennen kaikkea hetkittäisen energiankulutuksen mittaamiseen. Tätä käyttämällä ihmiset saisivat tehokkaammin tietoa siitä, mitkä laitteet käyttävät sähköä ja miten kulutusta voisi pienentää. Tulevaisuudessa siirrytään toivottavasti reaaliaikaiseen laskutukseen, jossa sähkön hinta vaihtelee jatkuvasti ja jolloin säästö palkitaan ruhtinaallisimmin silloin, kun energia tuotetaan kalleimmilla ja eniten päästävillä tavoilla. Kannattaa tutustua myös ehdottamaani ”sähköperustuloon”, jolla olisi toteutuessaan vallankumouksellinen vaikutus kulutukseen. Valitettavasti sen toteuttaminen ei ole kaupunginvaltuuston toimivallan alaisuudessa.

Lue lisää: Energiamaksun kierrättämisestä perustulon ensimmäinen komponentti

Tuotantomuotoihinkin voidaan siis vaikuttaa tuntuvalla tavalla. Helsingin Energialla on meneillään kaksi suurta tuulivoimahanketta, jotka toteutuessaan pudottaisivat päästöjä merkittävästi. Näille hankkeille on syytä antaa kaikki mahdollinen poliittinen tuki. On syytä muistaa myös tuulivoiman positiiviset imagovaikutukset Helsingille. Erityisen hyvin tuulivoima toimisi järjestelmässä, jossa on em. jatkuvasti muuttuva sähkönhinta myös kotitalouksille. Tämä siksi, että tuulivoiman tuotanto vaihtelee suuresti.

Liikenne

Metropolialueen liikennettä pitää kehittää niin, että yhä suurempi osuus siitä ajetaan joukkoliikennevälineillä ja nämä joukkoliikennevälineet ovat yhä suuremmalta osin raiteilla. Lisäksi kaavoituksella tulee vähentää liikkumisen tarvetta ylipäänsä. Kolmas tarvittava keino on parantaa kevyen liikenteen mahdollisuuksia: pyöräilystä pitää tehdä houkutteleva, halpa ja turvallinen liikuntamuoto metropolialueella. Tämä onnistuu mm. pyöräteitä rakentamalla, parantamalla kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen integrointia (mm. asemille valvottuja tiloja pyörille) sekä muokkaamalla liikennesääntöjä pyöräilijöille suosiollisemmiksi. Tässä keskityn kuitenkin etupäässä ensiksi mainittuun (muista sivuston muissa osissa), eli liikenteen siirtämiseen yksityisautoista joukkoliikennevälineisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa joukkoliikenteen parantamisen ohella myös autoilun piilotukemisen lopettamista.

Käytännössä tämä piilotuki näkyy kolmella tavalla: autopaikkojen kustannusten sosialisointina taloyhtiöissä myös autottomille, ruuhkamaksujen puuttumisena sekä parkki- ja parkkisakkomaksujen naurettavan pienenä tasona. Parkkipaikan rakentaminen maksaa ja se vie kallisarvoista tilaa. Kuitenkaan autoilijat eivät maksa näistä parkkipaikoista taloyhtiöissä kuin nimellistä maksua. Lisäksi jokainen autoton maksaa asuntonsa hinnassa jopa 10 000 euroa ylimääräistä parkkipaikkojen rakennuskuluja joista ei itse hyödy mitään. Tähän on saatava muutos velvoittamalla taloyhtiöt perimään parkkipaikoista käypää hintaa ja erottamalla parkkipaikkojen rakennuskulut muista rakennuskuluista. Ruuhkamaksut on saatava Helsinkiin – ja mieluusti koko Suomeen – satelliittipohjaisen järjestelmän muodossa. Tämä vähentäisi ruuhkia ja päästöjä sekä tekisi joukkoliikenteen taloudellisesti houkuttelevammaksi. Kolmanneksi kaupungin omistamien parkkipaikkojen hintoja on nostettava 10-kertaisiksi. Kantakaupungissa pysäköintimaksu on vain muutama kymppi, mikä on naurettava hinta ottaen huomioon viedyn tilan määrä ja siihen kohdistunut kysyntä. Lisäksi parkkisakkojen taso on saatava huomattavasti nykyistä korkeammaksi – on naurettavuuden huippu, että sakko on nykyisellään pienempi kuin joukkoliikenteen tarkastusmaksu. Tämä on ehkä selkein esimerkki demareiden ja kokkareiden muodostaman autopuolueen härskistä toiminnasta Helsingissä. Vihreitä äänestämällä tähänkin saadaan muutos!

Lue lisää: Joukkoliikenne ja kaavoitus

Lue lisää: Helsinki ja autot II: Kunnallinen autovero & veroporkkana

Lue lisää: Helsinki ja autot

 

Joukkoliikenne ja kaavoitus

 

Joukkoliikenne

Unelmieni metropolissa suurin osa asukkaista asuisi 5min kävelymatkan päässä joko metro – tai pikaraitiotieasemasta. Nämä kaksi muodostaisivat laajan ja loogisen verkon, jossa pääsisi hyvin nopeasti ja mukavasti mihin tahansa kaupungissa. Pikaraitiotienä toteutettu raidejokeri sekä Pisara-rata ovat tässä katsannossa välttämättömiä ja kiireellisiä. Metropolissa kävelyä ja pyöräilyä tuettaisiin kaikin mahdollisin tavoin ja ne olisivat suosituin liityntäliikenteen muoto harvaan asutuilla seuduilla ja suosittu liikennemuoto kodista määränpäähän lähempänä keskustaa. Busseja olisi vain vähän, pääasiassa harvaan asutuilla seuduilla. Unelma autottomasta keskustasta olisi toteutettu ja joukkoliikenne toimisi siellä vain raiteilla. Tämä unelma on täysin mahdollista toteuttaa ja pitkällä tähtäimellä sen voisi sanoa oleva jopa kaupunkimme elinehto energian kallistuessa ja päästömaksujen tehdessä kaikista liikennemuodoista entistä kalliimpia.

Lue lisää: Metropolin joukkoliikenne: bussien väistyttävä raiteiden tieltä

Lue lisää: Metropolille – ja koko Suomelle – välttämätön Pisara-rata

Lue lisää: Vihreät & biodiesel: globaalia itsepetosta ei saa tukea!

Kaavoitus

Energiankulutuksen suitsimisen ylivoimaisesti tärkein keino on kaavoitus. Oikeanlaisella kaavoituksella voidaan rajoittaa liikkumisen tarvetta merkittävästi tuomalla palvelut ja työpaikat lähelle asuinpaikkoja. Käytännössä tämä tarkoittaa tiivistä asuinrakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Viime aikoina julkisuudessa on ollut paljon puhetta ”Vanhasen puutarhakaupunkimallista” sekä ”betonipuolueen” mallista. Edellinen on ideana kaunis ja populaari, muttei käytännössä toimi – laajat omakotitalosaarekkeet eivät voi olla työpaikkaomavaraisia ilman sosialistista suunnitelmataloutta eikä niistä löydy myöskään vähänkään erikoistuneempia palveluita. Auto on siis tässä mallissa välttämätön ainakin, mikäli nämä saarekkeet rakennetaan Vanhasen ehdottamalla himmeli-mallilla.

Tulevassa niukan (siis kalliin) energian maailmassa meillä ei ole varaa asua hajautetusti omakotitaloissa. Tämän ja ilmastovelvotteiden vuoksi kaavoituksen lähtökohtana pitääkin olla tiiviys ja integraatio raideverkostoon. Saarekkeet ovat kannatettavia, koska on järkevää luoda yksiköitä, joissa on peruspalvelut kävelymatkan päässä. Itse suosin mahdollisimman korkeita ja tiiviitä saarekkeita, joissa on tarpeeksi ihmisiä tukemaan mahdollisimman laajaa palveluvalikoimaa. Kaavoituksessa tuleekin pitää huoli laajemman joukkoliikenteeseen integroinnin lisäksi mm. seuraavista seikoista:

-Tärkeiden joukkoliikennekeskusten (hyvänä esimerkkinä Pasila) välittömään läheisyyteen korkeata asutusta.
-Asuntojen kivijalkoihin varattava tilaa palveluille: elintarvikepaikkoja, ravintoloita, puoteja jne.
-Tiiviin ja korkean vastapainona tulee olla korkealaatuiset ja monipuoliset virkistysmahdollisuudet: puistoja, metsiä, urheilukenttiä jne.
-Joukkoliikenne tulee suunnitella ja toteuttaa heti rakentamisen yhteydessä, jottei tarvetta autoille pääse syntymään.
-Myös yhteiskunnan palvelut – mm. päiväkodit ja koulut – tulee rakentaa uusille alueille ensi tilassa.
-Varsinkin keskustan läheisyyteen tuleville (hyvien joukkoliikennemahdollisuuksien varrelle) uusille asuinalueille ei tule kaavoittaa kuin pieni määrä autopaikkoja. Myös teiden määrää ja leveyttä voidaan rajoittaa ja tehdä kortteleista suurempia isoine yhtenäisine sisäpihoineen.

 

 

 

Asuminen metropolissa

 

Tiivis ja korkea asuminen edesauttaa kolmen tärkeän tavoitteen saavuttamisessa: (1) se säästää energiaa, (2) tekee asumisen edullisemmaksi ja (3) edesauttaa tehokasta joukkoliikennettä raiteilla. Tähän aihealueeseen liittyy monia ajankohtaisia kysymyksiä metropolialueella. Tässä kantojani niistä tärkeimpiin:

75 neliön keskiarvosääntö kestävän kehityksen vastainen

Helsingissä on voimassa sääntö, jonka mukaan uusissa kovan rahan asunnoissa asuntojen keskikoon pitää olla vähintään 75 neliötä. Tämä on huonoa politiikkaa monella tavalla. Ensinnäkin se tekee asumisen kalliiksi, kun asuntojen koko kasvaa. On käytännössä mahdotonta valmistaa noin 30 neliön yksiöitä tai 50 neliön kaksioita tällaisen säännön ollessa voimassa. Tai jos näin tehdään, on tämä kompensoitava 120+ neliön asunnoilla, joita ei sitten saada kaupaksi. Sääntö on myös kestävän kehityksen vastainen suurten asuntojen viedessä enemmän lämmitysenergiaa ja alentaen asukastiheyttä. Myös joukkoliikenteen tehokkuus kärsii. On syytä ottaa huomioon myös vaikutukset työperäiseen muuttoon, jota tämä sääntö vaikeuttaa nostamalla hintoja. Säännön voidaan sanoa myös johtavan sukupuolten väliseen epätasa-arvoon, kun suurempia tuloja nauttiva (yleensä siis mies) ei voi pitää isyyslomaansa tai jäädä kotiin lyhennysten ollessa tähtietieteellisiä. Tulen toimimaan valtuustossa tämän säännön purkamisen puolesta.

Lue lisää: 75 neliön keskiarvosääntö kestävän kehityksen vastainen!

Tonttivuokratulojen korvamerkintä kaupungin omaan asuntotuotantoon

Kaupunki on tekemässä uusia vuokrasopimuksia tonttimaastaan vanhojen sopimusten loppuessa. Koska vanhat sopimukset olivat vuokraajille todella edullisia, tulee tonttivuokrat nousemaan dramaattisesti, jopa 15-kertaisiksi. Tilanne on akuutti mm. Herttoniemessä, jossa tonttivuokrien lisäksi asukkaita huolettaa tulevat purkiremontit. Mielestäni tonttivuokrista säädetty 4% tuotto-odotus on kohtuullinen, eikä sitä tule laskea. Vuosittaiset tulot tonttivuokrista on noin 70Me, joten alentamalla tuotto-odotusta, pitää joko nostaa veroja tai pihistää palveluista. Tämä toimi ei myöskään kohdistuisi köyhiin, vaan etupäässä keskituloisiin. Oma mallini asumisen hinnan alentamiseksi olisi korvamerkitä tonttivuokrista saatu tulo kaupungin omalle liikelaitokselle, joka rakentaisi vuokra-asuntoja ja tarjoaisi näitä kohtuuhintaan. Tällä olisi merkittävä vaikutus asuntojen hintaan metropolialueella ja vaikutus kohdistuisi paremmin sinne, missä hätä on suurin.

Lue lisää: Voisiko tonttivuokratulot korvamerkitä kaupungin omalle rakennusyhtiölle?

 

Muut vaaliteemani

 

Energia-asioiden ja niihin keskeisesti liittyvien joukkoliikenteen, kaavoituksen ja asumisen lisäksi ajan mm. seuraavia asioita:

Mielenterveyspalveluissa säästäminen hulluutta

Mieli on ihmisen kallein ja herkin omaisuus ja sen haalimiseen tulee panostaa. Onnellisuustutkimus kertoo, että mielenterveysongelmat ovat kaikista pahin onnellisuutta heikentävä tekivä. Lapsena ja nuorena koetut mielenterveysongelmat säteilevät negatiivisesti koko elämän halki itse potilaaseen ja hänen lähiympäristöönsä. Muun muassa näistä syistä on selvää, että mielenterveyspalveluissa säästäminen on hulluutta. Tämä pätee erityisen hyvin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Helsingin tuleekin ohjata rahaa erityisesti koulujen mielenterveyspalveluihin (koulupsykologit jne.) sekä matalan kynnyksen akuuttiin hoitoon. Nykyisellään suurin osa mielenterveyspotilaista kuuluu väliinputoajiin: he eivät ole niin akuutisti sairaita että otettaisiin heti hoitoon, mutta heidän ongelmat ovat niin vakavia, että odotus pitkässä jonossa on hyvin vaikeata. Juuri tälle ryhmälle tulisi saada paremmin hoitoa. Paitsi inhimillinen velvollisuus, on mielenterveyspalveluihin panostaminen myös taloudellisesti kannattavaa: ongelmien hoitaminen varhaisessa vaiheessa säästää yhteiskunnalta pitkän pennin tulevaisuudessa.

Lue lisää: Jyrki Kasvi – lasten ja nuorten mielenterveys

Lähidemokratia: metropoliin kaksiportainen hallintojärjestelmä

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen (ja ehkä Sipoon) yhdistyttyä yhdeksi suureksi Helsingin metropoliksi, karkaa demokraattinen päätöksenteko entistäkin kauemmaksi ihmisistä. Nykyiselläänkin tilanne on varsinkin Helsingissä hyvin ongelmallinen. Olenkin tehnyt yksityiskohtaisen ehdotuksen (ks. alla) mallista, jossa metropolin hallinto jaetaan kahteen portaaseen. Miljoonan asukkaan metropolin yhteisiä asioita – liikenne, verotus, yleiskaava jne. hoitamaan valitaan metropoliparlamentti. Tämän alapuolelle perustetaan samalla kaupunginosavaltuustot, jotka käsittelevät mm. asemakaavaa, virkistysalueita ja joilla on oikeus antaa lausuntonsa niihin metropoliparlamentin päätöksiin, jotka heitä koskevat.

Lue lisää: Vaalijärjestelmäuudistuksella pk-seudulle lähidemokratian malli-metropoli

 

Vaalilupaukseni

 

Vaalilupauksilla on ikävä kaiku. Yleensä ehdokkaat lupaavat asioita, joita eivät voi itse millään toteuttaa. Mielestäni vaalilupausten antaminen on kuitenkin tärkeä osa ehdokkaana olemista kunhan ne ovat realistisia. Toivon, että nämä viisi vaalilupaustani antavat hieman tarkemman kuvan siitä, millainen edustaja olisin valtuustossa.

 

1. Sitoudun noudattamaan vihreiden valtakunnallista sekä Helsingin vihreiden kunnallisvaaliohjelmaa omin painotuksin.

2. Toimin valtuutettuna tavalla, joka edesauttaa perusarvojeni toteutumista Helsingissä. Näitä arvoja ovat (1) kestävä kehitys; (2) mahdollisimman suuri vapaus oman itsensä ja omien unelmien toteuttamiseen kunhan tämä ei rajoita toisten vastaavaa vapautta; (3) onni ja (4) tasa-arvo.

3. Varaan oikeuden muuttaa mielipiteitäni, mikäli jonkin uuden tiedon valossa em. arvot toteutuvat paremmin jollain muulla tavalla.

4. Julkaisen kampanjani rahankäytön sekä tukijat avoimesti ja tarkasti.

5. Valtuutettuna tulen olemaan tiiviissä yhteydessä äänestäjiin myös vaalien välillä raportoimalla kaupungin asioista blogissani viikottain ja herättäen keskustelua ajankohtaisista teemoista.

 

Vaalirahoitus ja budjetti

 

Vaalirahoituksen avoimuus on minulle tärkeä asia: lahjan saaja on aina lahjottu. Tästä syystä tulen kampanjan edetessä tällä sivulla kertomaan eurolleen käyttämieni eurojen alkuperän ja sen, mitä niillä on saatu.

Lopulliset laskelmat:

Tulot:

-Omaa rahaa 1 105,7€

-Pentti Jonninen 450€

-Sirpa Jonninen 300€

-Henri Hallanoro 150€

-Tuula Hjelmroos 100€

-Iikka Saunamäki 100€

-Okko Welin 50€

-Olli Talja 50€

Menot:

-Flyerit 640€

-Helsingin Sanomat 425€

-Graafikko 285€

-Raitiovaunumainos 280€

-Voima-lehti 160€

-Metrovaunumainos 150€

-Ilmastoryhmän mainos, HS 120,7€

-Ehdokasmaksu 120€

-Internet-sivut 109€

-Rintamerkit 16€

Toteutunut budjetti: 2305,7€

Haluatko lahjoittaa rahaa kampanjaan? Se onnistuu kampanjatilin kautta. Tilinumero on 800019-68819 (keräysluvan numero: OKU 1294 A) ja minun henkilökohtainen viitenumeron 10007051482.

Rahat ohjautuvat minulle siten, että niillä voi maksaa kampanjakuluja, mutta niitä ei voi suoraan siirtää tililleni. Olen pitänyt lahjoituksissa mahdollisimman avoimen linjan, minkä vuoksi lahjoittajan tulee sitoutua seuraaviin ehtoihin:

-Mikäli lahjoitus on yli 100e, tulee lahjoittajan suostua nimensä julkaisuun tällä sivulla.

-Otan vastaan enintään 500e/lahjoittaja ylenmääräisen kiitollisuudenvelan välttämiseksi.

-En ota rahaa vastaan yrityksiltä tai tahoilta, joilla on merkittävä asema tai omistus Helsingissä toimivassa yrityksessä.

-Toivon, että myös pienempiä summia lahjoittaneet suostuvat nimensä julkaisuun tällä sivulla, jotta rahoitus olisi mahdollisimman avointa.

 

Vaalikoneet

 

Syksyn edetessä tulen laittamaan tälle sivulle linkit vastaussivulleni kaikkiin niihin vaalikoineisiin, joihin olen vastannut.

Helsingin Sanomat

Kommentti: Vaalikone, josta minusta saa ehkä tarkimman kuvan. Panostin paljon perustelujen miettimiseen ja kokosin tukiryhmänkin pohtimaan niitä. Jos haluat katsoa vastaukseni vain yhteen vaalikoneeseen, suosittelen Hesaria.

YLE

Kommentti: Mokasin hieman tämän koneen kanssa jättämällä tärkeimmän kysymyksen – hiilivoimasta luopumisen – perustelut mietintämyssyyn. En sitten enää muistanut palata asiaan ennen deadlinen tuloa ja asia jäi perustelematta:(. Mutta kotisivuiltani uskoakseni löytyy aikamoisen perinpohjainen vastaus tähänkin asiaan.

MTV3

Kommentti: Tämän vuoden lottokone. Varmasti ihmisiä kiinnostaa uskon asiat ja se, miten usein ehdokas käy bissellä. Minun on kuitenkin aika vaikea nähdä näiden relevanssi kunnallispolitiikassa. Toki pitää samaan hengenvetoon todeta, että ”kaikki on poliittista”, joten ehkäpä näillä kysymyksillä sittenkin on jotain arvoa. Kuntakohtaisten kysymysten puuttuminen on joka tapauksessa giganttinen moka.

Helsingin Uutiset

Kommentti (vastaukset eivät näy suoraan linkistä): Todella laaja-alaisesti Helsingin asioita luotaava kysymyspatteristo. Valitettavasti suuressa osassa joko kysymys tai vastausvaihtoehdot olivat joko päättömiä tai pahasti vaillinnaisia. Noh, kannattaa lukea taas ne perustelut. Missään muussa koneessa en käyttänyt yhtä kauan aikaa niiden kirjoittamiseen…

IRC-Galleria

Kommentti: Nuorten asioihin painottuvia kysymyksiä kouluruoasta nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin. Muutama triviaali kysymys, mutta kaiken kaikkiaan yllättävän hyvä vaalikone.

City

Kommentti: Vaalikone alle 36-vuotiaille. Ei perusteluvaihtoehtoa, mutta kysymyksissä muutama helmi. Etenkin kantaa 75 neliön rakennussääntöön olisin toivonut näkeväni muissakin koneissa.

Terveydenhuollon vaalikone

Kommentti (vastaukset eivät näy suoraan linkistä): Suuri osa kysymyksistä aika johdattelevia, mutta toisaalta skaala laaja. Tässä koneessa kannattaa kiinnittää huomio erityisesti perusteluihin. Muiden vastauksia hieman lukeneena huomasin, että hyvin harva oli jaksanut laittaa perusteluihin yhtään mitään, vaikka juuri ne ovat näissä yhden asian vaalikoneissa erityisen tärkeitä.

Kaupunkiliikkujat

Kommentti: Mielenkiintoisia kysymyksiä liittyen Helsingissä liikkumiseen. Pakko antaa krediittiä erityisesti Hämeentie-kysymyksestä: harvoin nähty yhtä rohkeita kyssäreitä vaalikoneessa. Lisää näitä!

Kaupunkimetsäliikkeen kuntavaalikysely

Kommentti: Omaa sydäntä lähellä oleva aihe.

 

Kampanjamateriaalia

 

Tälle sivulle tulen laittamaan kampanjani käyttämää visuaalista matskua, jota voi vapaasti käyttää vaikkapa omilla kotisivuilla.

Obama-rintamerkki

 

Kampanjasoundtrack

 

Miksi käyttää omia sanoja, kun suuret taiteilijat ovat laulaneet nämä asiat monin verroin paremmin. Tällä YouTube-kampanjasoundtrackilla pääset kampanjafiilikseen ja sisäistät avainteemat mieluisalla tavalla. Kampanjasoundtrack, ole hyvä:

1. Pulp: This Is Hardcore (kaikki peliin oikeudenmukaisen Helsingin puolesta!)

2. Tegan & Sara: Downtown (elävä keskusta ihmisille, ei autoille)

3. Editors: Open Your Arms (maahanmuuttajille annettava mahdollisuus pärjätä)

4. Alanis Morrissette: That I Would Be Good (helsinkiläisen ihmisarvoa ei mitata tuottavuudella)

5. Blur: He Thought Of Cars (autoista raiteille ja pyörän selkään!)

6. Freddie Mercury: Living On My Own (jokaiselle helsinkiläiselle taattava asunto ihmisten ilmoilla)

7. Goldfrapp: Utopia (vaatimus mittatilausihmisestä –> mielenterveysongelmat)

8. The Knife: Pass This On (rikkaus, yhteisöllisyys…kunnelluin biisini)

9. t.A.T.u – How Soon Is Now (Kalliossa paikat neljään asti auki!)

10. Flight of the Conchords: Inner City Pressure (me kestämme, Vanhanen ei!)

11. Kakaokamkami: Dwa Slova (bändeille lisää harrastustiloja –> uusia helsinkiläisiä menestystarinoita)